Englantilainen Sugden on firma joka ei turhia hötkyile. Siinä vaiheessa, kun yhtiön odotetut uutuudet – budjettiluokan vahvistin ja cd-soitin Mystro – olivat jo saapuneet Suomeen, ei heidän nettisivuiltaan löytynyt edes mainintaa kyseisistä tuotteista.
Oikeammin pointti siitä, että Yorkshiressa ei harrasteta turhaa sähläämistä, liittyy Sugdenin tuotekehittelyn tinkimättömään filosofiaan: kaikki laitteet tehdään edelleen käsityönä Englannissa, työnlaadusta ollaan tarkkoja ja tuotteista aidosti ylpeitä. Perheyrityksen muodossa toimiva Sugden haluaakin painottaa tuotteidensa musikaalisuutta ja pitkäikäisyyttä.
Omasta mielestäni kyseisten brittipuristien puhdasoppisuudessa on lisäksi erityisen kunnioitettavaa, etteivät he edelleenkään ole lähteneet mukaan monikanavaisuuteen tai cd:tä kummempiin bittisurvoksiin. Paha tosin sanoa, kuinka kauan voi yksikään hifimerkki enää pelkällä aidonpulskealla kaksikanavaisuudella porskuttaa? Mutta, jos maailmanloppu muka nyt koittaisi perinteisten formaattien stereotoistolle, ainakin Sugdenilla kaaduttaisiin sankarityylillä – saappaat jalassa.

Vaikka Sugden ei ole audiovalmistajana yleisesti tunnetuimpia, on se rakentanut tuotteidensa arvostuksen jo vuosikymmeniä sitten. Menestys sai alkunsa 60-luvun puolivälissä, kun Jim Sugden toi markkinoille sittemmin legendaarisen A21 -vahvistimensa. Se oli ensimmäinen kaupalliseen tarkoitukseen valmistunut, puhtaasti     A-luokassa toimiva integroitu transistorivahvistin. Siis ensimmäinen lajissaan, minkä jokainen perusbobbykin pystyi itselleen haalimaan. Pari vuotta sitten tuli tilalle vahvistimen päivitetty versio, uudemman sukupolven A21 Series Two. Mutta nyt ovat Mystrot täällä, Sugdenin edustajat ehkä kilpailluimpaan, reilun tuhannen euron hintaluokkaan.
Mystrot ovat Sugdenin kokonaan uusi tuoteperhe, ja sen myötä yhtiö on tuonut markkinoille myös ensimmäisen AB-luokassa operoivan vahvistimensa. Antotehoksi kerrotaan 50 W/8 ohmiin, minkä luvataan pärjäävän vaativienkin kaiutinkuormien ohjastajana. Mystron vahvistinasteet ovat erilliskomponentein toteutettuja. Vahvistimen käyttömukavuutta lisää se, että kaiutinliitännät hyväksyvät eri vaihtoehtoja. Takapaneelista löytyy niin ikään Sugdenin tervetuliaislahja kaikille vinyylimiehille ja jatsikissoille: levysoitinaste MM-rasialle.
Valmistajan mukaan vahvistin pyrkii hyödyntämään sekä A- että B-luokan etuisuuksia. Sen mukaan pienetkään kuunteluvolyymit eivät tuota ongelmia, eikä laite pode ahtaanpaikankammoa kuumentumisen takia.
Aivan uusinta tekniikkaa löytyy kovasti kehutulta esivahvistinpuolelta, missä huhutaan piilevän samoja laadullisia ja tietotaidollisia ominaisuuksia, kuin esimerkiksi (neljä kertaa kalliimmissa!) Accuphasen uutuusmalleissa.
Mystro-sarjan cd-soitin taas pohjaa Series Twon:n koneistoon, mitä nyt koaksaaliulostulo digitaalisignaalille on tällä kertaa heivattu jonnekin. Ilmeisesti ei niinkään kustannussyistä, vaan yksinkertaisemman rakenteen tuoman äänenlaadullisen edistyksen vuoksi. Soittimen sisuksissa majaileva Philipsin cd-lukupääkoneisto toimii nopeasti ja varmasti.
Molemmat Mystrot ovat ulkonäöltään asiallisen pelkistettyjä ja luotettavanoloisia. Tällä hetkellä niitä valmistetaan vain titaaninvärisinä, näyttö on tutusti sinisävyinen, ja kapulakin sama heppoinen, mutta hyvin luotettavasti toimiva kasa muovia.

Mystroja kuunnellessa kiinnittyi huomio ensimmäiseksi stereokuvan erottelevuuteen ja paikannuskykyyn, aivan erityisesti syvyyssuunnassa. Äänimaisema kehittyi kolmiulotteiseksi, hologramminsävyiseksi. Tämän myötä soittimiin tuli huomattavaa läsnäolontunnetta ja todellista aitoutta – näillähän pystyy siis anonyymiarskakin erottamaan Stradivarin Guarnerista tai Bösendorferin Steinwaysta. Kun laittaa vähän tiukempaa bigbandsoundia ilmoille, huomaa Mystroissa piilevän potkun. Ainakin läskibasso innostui soimaan yllättävän komeasti, ja esimerkiksi vaskien piikit lähestulkoon vihloivat korvia. Bassoissa oli ylipäätään vakuuttavaa tehokkuutta ja kontrollia, mutta lämpöisempääkin soundia on ehkä tullut kuultua – tjaa?
Viitisen erityylistä levyä kuunneltuani jäi mukava, vakuuttunut tunne Sugden Mystrojen tietynlaisesta kaikkivoipaisuudesta. Niiden kyvystä tuoda äänitteiltä esiin se, mikä sinne on tallentunut, ja ennen kaikkea se tärkein, eli musiikki: tarkasti, aidosti, iholle.
Mutta oma korva kullan kallis; kannattaa käydä testaamassa, purevatko Sugdenin ”Yorkshirenterrierit” kunnolla…